Sinä olet kaupunkiomistaja

Sinä ja minä kuopiolaisina olemme yhteisen kaupunkimme omistajia. Annetaan sen näkyä kaupunkikuvassa ja siinä, kuinka rakennamme yhteistä tarinaamme.

Kaupunkiomistajuus on ajattelutapa, mutta viimekädessä se näkyy siinä kuinka, toimimme täällä Kuopiossa.

Kyse on siitä kuinka, me Kuopiossa näemme kuopiolaisen ja Kuopion kaupungin välisen suhteen. Olemmeko me kuopiolaiset kaupungin toimintojen kohde ja ”hallintoalamainen”, vai olemmeko me aktiivisia toimijoita, jotka omistamme lopulta Kuopion ja sen tulevaisuuden. Minä uskon jälkimmäiseen.

Kaupungissamme päättäjien ja virkamiesten tulee muuttaa asennettaan, jotta päätöksenteossa sekä virkamiestyössä muistetaan, keitä ja mitä varten he ovat siellä hommissa. Tässä kuopiolaisten äänellä on iso rooli. Kokeillaan Kuopiossa mm. osallistavaa budjetointia, jolla ihmiset pääsevät antamaan äänensä lähialueensa asioihin. Pienet asiat voi hoitaa paikallisesti, kaikkeen ei tarvita valtavaa kaupunkiorganisaatiota.

Mahdollistetaan kuopiolaisten omatoiminen toiminta kaupungissamme. Lisätään osallistumisen mahdollisuuksia ja annetaan ihmisten kokea omistajuutta lähiympäristöstään. Annetaan arvoa kansalaistoiminnalle ja sille osaamiselle mitä sieltä löytyy. Vapaaehtoinen vertaistoiminta tuottaa arvoa, jota ei voi mitata rahassa. Tämän tiellä ei kaupungin tule olla, vaan olla mahdollistamassa sen edellytyksiä. Yksilö on paras arkensa asiantuntija, jos tämä siirtyy virkamiehelle, niin olemme hukassa.

Luodaan kaupunkiympäristöä, jossa ihmiset voivat kohdata toisiaan ilman rahallista panostusta läpi vuoden. Julkinen ja avoin tila on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Se, että ihmiset viettävät aikaansa ”turuilla ja toreilla” kohdaten toisiaan on osa kaupunkielämää ja sitä pitää edistää kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella. Kaikki elämä ei löydy torilta.

Kaupunki ei ole itseään tai päättäjiään varten, vaan kaupunkilaisia eli meitä kaikkia varten. Kyse on kansalaisyhteiskunnan puolustamisesta. Näytetään tämä yhdessä näissä vaaleissa.

Edistetään tätä mm. seuraavasti:

  • Objektista subjektiksi – Muutetaan kaupungin tapaa ajatella ja toimia. Palveluntuottajasta kaupunkilaisten toiminnan mahdollistajaksi.
  • Kaupunkilaiset päättävät – Kehitetään lähidemokratiaa kokeilemalla ja ottamalla käyttöön osallistava budjetointi Kuopiossa.
  • Kansalaistoiminta tarvitsee resurssinsa – Lisätään omaehtoisen toiminnan edellytyksiä kaupungissa mm. tilatarpeisiin ja resurssointiin vastaamalla. Kaupunki luo edellytykset, kuopiolaiset synnyttävät toiminnan. Avataan taas keskustelu järjestö-/kansalaistalosta. Asukastupien puolella.
  • Meidän kaupunkiympäristö – Kohtaamiset tarvitsevat tilansa. Otetaan kaavoituksessa ja kaupunkiympäristön vaatimukseksi, että julkista ja avointa tilaa on riittävästi. Kuopiolaisten on voitava kohdata toisiaan säästä riippumatta ja ilman rahallista panostusta.

Kaupunkielämä tarvitsee tekijänsä


Ei ole itsestäänselvyys, että kaikki tahtovat kehittää Kuopiota kasvavaksi moniarvoiseksi kaupungiksi, sellaiseksi, jonne kaikki mahtuvat rakentamaan omannäköistä elämäänsä.

Minä tahdon.

Kaupunki elää ihmisistä ja heidän välisestä toiminnastaan. Tapahtumat, liiketoiminta, ravintola, kulttuuritapahtumat, underground- ja vaihtoehtokulttuurit yms. rakentavat Kuopiosta ihmisen ja elämän näköisen paikan, jossa jokainen voi olla rakentamassa ja elämässä omannäköistään elämäänsä.

Ihminen ei elä ainoastaan leivästä. Siksi kaupunkiamme ei voi nähdä vain peruspalvelujen tuottajana, vaikka ne monesti keskusteluissa onkin. Kyse on siitä lisäarvosta mikä syntyy koulun, terveyskeskuksen ja kodin rajamailla. Onko kulttuuripalvelut kunnossa, voiko ja kannattaako Kuopiossa järjestää tapahtumia, annetaanko yrittäjille mahdollisuus synnyttää toimintaa lähiympäristöömme. Kyse on siis siitä saako monivärinen, -arvoinen ja polveileva elämä näkyä ja kuulua kaupungissamme. Minusta saa.

Se millaista kaupunkia me haluamme rakentaa päätetään kuntavaaleissa ja lopulta valtuustossa. Onko Kuopio maalaiskunta, maakuntakeskus vai elävä, kasvava moniarvoinen sivistyskaupunki. Se mikä suunta valitaan vaikuttaa kaupunkimme yleiseen suuntaan, imagoon ja asenteisiin. Minä olen valinnut näistä kolmesta viimeisimmän.

Edistetään tätä mm. seuraavasti:

  • Tapahtumakaupunkien ykkönen – Varmistetaan, että Kuopiossa on edellytykset valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen. Kaupungin ja tapahtumajärjestäjien tiivis yhteistyö, soveltuvat tilaratkaisut ja joustava virkamiestoiminta ovat lähtökohtina. Ei-kaupallisten tapahtumien tilavuokrat tarkasteluun ja kongressihotelli Kuopioon.
  • Kaupunkielämän syke – Kaupunkielämän luovat ihmiset ja heidän väliset kohtaamisensa. Annetaan kaupungin kehittyä siihen suuntaan, että elämää ja tapahtumaa on 24/7. Mahdollistetaan, että elävä ja rikas ravintolakulttuuri voi kukoistaa Kuopiossa mm. huomioimalla kaavoituksessa tilatarpeet,
  • Moniarvoinen Kuopio – Kaupungin kaikessa toiminnassa on oltava syrjimättömyys. Erilaisten alakulttuurien ja elämäntapojen hyväksyminen lainrajoissa on kasvavan ja moniarvoisen kaupungin elinehto.
  • Kaupunkikulttuurin edistäminen osaksi toimintaa – Muutetaan hyvinvoinnin edistämisen palvelualue kaupunkikulttuurin palvelualueeksi, jonka erityistehtävänä on nykyisten lisäksi edistää elävää kaupunkikulttuuria.

Asumisen kustannuksiin vaikutettava


Kaikki keinot, joilla asumisen kustannuksia voidaan alentaa, on otettava työkalupakkiin mukaan.

Isolle osalle Suomalaisista koti on pyhä paikka. Monelle se alkaa olemaan vain liian kallista. Asumisen hinta on muutakin kuin vuokra tai yhtiövastike. Siihen kuuluvat kaukolämpö, vesi, joukkoliikenne yms. Ne ovat niitä tekijöitä, joista maksamme, jotta voimme elää täällä Kuopiossa. Näiden lisäksi tonttivuokrilla, lupamenettelyillä yms. nostetaan rakentamisen ja sitä kautta asumisen hintaa. Näiden kasvulle suitset!

Asumisen hinnalla on pitkät jäljet. Kasvavat asukasmenot vaikuttavat meihin kaikkiin. Matalapalkkatyöstä saatava korvaus ei riitä kohtuulliseen elämiseen ilman sosiaaliturvaa. Työssäkäyvien ostovoima laskee ja sitä kautta heidän mahdollisuutensa ostaa palveluita ja tuotteita heikkenee, eli vaikutukset sitä kautta työllisyyteen ovat negatiiviset. Sosiaaliturva, eläkkeet yms. ovat riittämättömiä etenkin kaupungeissa. Maksamme siis moninkertaista hintaa kasvavista asumisen kustannuksista.

Kuopion kaupungin kasvua rajoittaa ympäröivät vesistöt ja sekä kuntarajat. Etenkin kaupungin keskusta-alueen asuntojen hinnat ovat kasvaneet. Näihin on tartuttava avaamalla paikallista sääntelyä, mahdollistettava korkeampi rakentaminen, nopeutettava rakentamispäätöksen ja aloittamisen välistä aikaa yms. Kuopion pitää kasvaa myös ylöspäin!

Meidän pitää myös asunto- ja kaavoituspolitiikallamme estää segregaatiota. Riittävällä julkisella asuntotuotannolla on hajautettava eri tuloluokan ihmisiä myös niille alueille, joissa markkinahintaiset asunnot ovat vähätuloisen saavuttamattomissa. Hyvin toimeentulevan on hyvä kohdata matalapalkka-alan ihmisiä muuallakin kuin palvelusektorin asiakassuhteessa.

Edistetään tätä mm. seuraavasti:

  • Avoimesti kustannukset esille – Otetaan Kuopion päätöksentekoprosessiin mukaan asumiskustannusten tarkastelu. Jo valmisteluvaiheessa arvioidaan päätösten vaikutusta kuopiolaisten asumisen hintaan. Myös energian, veden, joukkoliikenteen yms. puolella
  • Piiloverotukselle stoppi – Meidän on turha käydä kilpaa veroprosentilla, jos samanaikaisesti maksut nousevat veden, sähkön, tonttivuokrien yms. puolella. Korotukset, jotka eivät liity pakollisiin investointeihin tai tuotantokustannusten kasvuun on laitettava kriittiseen tarkasteluun.
  • Kuopio kasvaa ylöspäin – Kaavoitukseen ja lupamenettelyyn ravistelua. Päätöksestä rakentamisen aloittamisen aikaväliä on nopeutettava. Kaavoituksen sekä kaupunkikuvatyöryhmän luomia rajoitteita höllennettävä. Kuopio tarvitsee korkeampaa rakentamista, jotta mm. keskustan kasvaviin neliöhintoihin voidaan tarttua.
  • Tosiasiat tunnustettava – Tuettua (ARA) asumista on lisättävä kaavoituksella koko Kuopion alueella, jotta matalapalkka-aloilla työskenteleville sekä vähätuloisille löytyy koteja kaikista kaupunginosista.

Ennaltaehkäisevä toiminta keskiöön


Ennaltaehkäisevä toiminta on kaikkien yhteinen asia. Se ei ole pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluja. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, nuorisotyö, vapaaehtoistoiminnan edellytykset, jne. vaikuttavat ylisukupolvisesti.

Jos Suomen hallituksen tavoite hyvinvointialueista menee maaliin, niin kaupunkien ja kuntien rooli muuttuu. Tämä on myös mahdollisuus, jossa erityisesti kaupunkien rooli mahdollistajana nousee uuteen asemaan.

Ennaltaehkäisevä toiminta tulee nähdä sen laajimmassa muodossa. Tehokkain hyvinvoinnin lisääminen löytyy monesti niistä asioista, jotka eivät ole pienten resurssien takia päättäjien huulilla, mutta ne näkyvät ihmisten arjessa vahvasti. On aika kääntää katse näihin ja vahvistaa niitä, sillä se on valmistautumista uuteen aikaan ja niissä tapahtuva hyvinvointityö säästää mm. sote-kuluissa.

Jotta hyvinvointipalvelut toimivat niin niiden on oltava saavutettavia. Ei pelkästään fyysisesti, vaan myös mm. ajallisesti. Esim. asukastuvat auki myös työssäkäyntien ulkopuolella ja kirjastojen aukioloajat sellaisiksi, että kaikki pääsevät niihin. Auki maanantaista sunnuntaihin

Ylisukupolvellisen syrjäytymisen estäminen on meidän kaikkien vastuulla. Jokainen menetetty nuori on yksi Suomen ja Kuopion rakentaja vähemmän. Siksi meidän on panostettava mm. lisäresurssointia nuorisotyöhön, oppilashuoltoon ja kotiapuun. Moralisointi ei auta, kun auto on jo ojassa.

Erilaisissa liikuntatilaratkaisuissa on hyvä suosia sellaisia ratkaisuja, joissa on mahdollisimman matala kynnys. Näin mahdollisuus liikunnallisiin elämäntapoihin on mahdollisimman monella kuopiolaisella. Siksi mieluummin kaikkien käytössä olevia skeittiramppeja, jalkapallo- ja sählykenttiä kuin mäkihyppyä.

Edistetään tätä mm. seuraavasti:

  • Ennaltaehkäisy on investointi – nuorisotyö, osallisuustoiminta yms. tarvitsevat resurssinsa. Nykyisen hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen suhteellista resurssointia tarkastettava ylöspäin, koska sieltä syntyvä toiminta säästää pitkässä juoksussa muilta palvelualueilta.
  • Turha itkeä, kun maito on jo maassa – jälkihoito on aina kalleinta. Panostetaan nuorisotyöhön, ihmisten osallisuuteen mm. asukastupien ja vertaistuen mahdollisuuksien kautta. Näillä estetty syrjäytyminen ja vaativamman palvelun piiriin joutuminen on maksanut investoinnit moninkertaisesti takaisin.
  • Hyvinvointipalvelut saavutettaviksi – Kirjastojen ja muiden hyvinvointipalvelujen aukioloajat sellaisiksi, että sinne pääsevät vauvasta vaariin ja olit sitten päivätöissä tai et. Tilojen ja palvelujen suunnittelussa on huomioitava esteettömyys.
  • Madalletaan kynnystä – Mm. liikuntapalveluissa painotetaan matalan kynnyksen harrastemahdollisuuksia, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan. Mieluummin kaikkien käytössä olevia skeittiramppeja, jalkapallo- ja sählykenttiä kuin mäkihyppyä.

Vastuullinen päätöksenteko on avointa


Kaupungin toiminnot ja yhtiöt ovat kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta. Omaisuuttamme on hoidettava hyvin ja toimintoja on kehitettävä avoimesti sekä kestävästi.

Me kuopiolaiset olemme tämän tarinan ja kaupungin omistajia. Siksi kaupungin toiminnan tulee olla avointa, jotta tiedämme mitä omaisuudellamme tehdään.

Kuopion kaupungin toiminnot ovat siirtyneet entistä enemmän osakeyhtiöihin, joka estää niiden toiminnan seuraamisen julkisuusperiaatteita noudattaen. Julkiset yhtiöt ovat tarkoitettu jotain julkista tehtävää varten, ei yritysleikkejä varten. Siksi Kuopion valtuuston on linjattava luomalla avoimesti omistajastrategia, joka määrittää kaikkien omistamiensa yhtiöiden rooli kaupungissa.

2019 syksyllä jouduimme tilanteeseen, johon yhdenkään päättäjän tai veronmaksajan ei pitäisi joutua. Kuopiolle strategisesti tärkeä yhtiö Kuopion Energia oli fuusioitumassa Savon Voimaan ja tämä tuli kaikille puun takaa. Valtuustoryhmien puheenjohtajat joutuivat housut kintuissa median eteen vastaamaan asiasta, josta heillä ei ollut syvempää tietoa. Ei enää koskaan näin. Allekirjoittanut aloitti tuolloin tällaisen toiminnan estämisen Kuopion Kokoomuksen puheenjohtajana ja onneksi valtuustolla oli tuolloin viisautta ymmärtää mitä oli tapahtumassa. Kuopiolaisten veronmaksajien ja päättäjien on tiedettävä alusta saakka, mitä yhteiselle omaisuudelle ollaan tekemässä.

Kuopiolaista päätöksentekoa on muutenkin tuotava paremmin esille. Miksemme ota mallia eduskunnasta, jonka nettisivuilta on nähtävissä, että missä vaihetta päätöksentekoprosessia jokin asia on ja ketkä siitä ovat päättämässä. Liian usein kuulee päättäjiltä ja virkamiehiltä, että ”ei se ketään kuitenkaan kiinnosta”, mutta se ei koskaan mikään peruste pitää asioita piilossa. Lähtökohtana on oltava julkisen päätöksenteon avoimuus ja se vaatii nykyaikana myös tiedon saataville tuontia saavutettavasti.

Edistetään tätä mm. seuraavasti:

  • Tahto esiin varjoista – Kaupungille on luotava vahva ja avoin omistajastrategia. Mitä kaupunki hakee omistamiltaan yhtiöiltä, on tultava esille sitä kautta ja valtuuston päättämänä.
  • Ei enää housut kintuissa – Päättäjien pitää tietää alusta saakka, että mitä aikomuksia kaupungin omistamille yhtiöille ja toiminnoille on tekeillä. Esimerkiksi Kuopion Energian ja Savon Voiman fuusioaikeiden kaltaiset asiat eivät saa tulla pyytämättä ja yllättäen valtuustolle ja keskeisille päättäjille.
  • Kauas yhtiöt karkaavat – selvitetään mahdollisuus lisätä Kuopion 100% omistamien osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin sekä kaupungin konserniohjeeseen velvoite noudattaa julkisuuslain periaatteita. Mikäli perusteltua ja hyväksyttävää estettä ei ole niin toteutetaan tämä.
  • Prosessit auki ja julki – Otetaan mallia eduskunnan viestinnästä. Tuodaan eri päätöksentekoprosessien vaiheet näkyville kaupunkilaisille ja veronmaksajille kaupungin nettisivuille. Äänestäjän on voitava seurata, että missä vaiheessa päätöksentekoa jokin asia on sillä hetkellä menossa.

PAGE TOP